Pohjoismaiset musiikkipäivät järjestetään Helsingissä 15.–19. lokakuuta 2013

Uusinta musiikkia jo 125 vuotta!

Pohjoismaiset musiikkipäivät on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista festivaaleista. Musiikkipäivät on järjestetty jo vuodesta 1888, alkuun harvemmin, mutta 2000-luvulta lähtien joka vuosi. Musiikkipäivät järjestetään vuoronperään eri Pohjoismaassa, ja vuonna 2013 on Suomen vuoro. Musiikkipäivien järjestäjä on Pohjoismainen säveltäjäneuvosto, mutta vastuu käytännön järjestelyistä on paikallisella säveltäjäyhdistyksellä, Suomen osalta Suomen Säveltäjät ry:llä.

Pohjoismaiset musiikkipäivät on konserttisarja, jossa fokuksessa on länsimainen konserttimusiikki ja nimenomaan pohjoismaisten säveltäjien viimeisin tuotanto. Sibelius, Kajanus, Palmgren ja Madetoja olivat aikansa nykymusiikkia ja ensimmäisiä suomalaisnimiä festivaalin ohjelmistossa. Nyt nimet ovat toiset, mutta tarjolla on yhä aikamme uusi, tuore musiikki kaikista Pohjoismaista. Musiikin lisäksi festivaalin ohjelmaan kuuluu seminaareja ja kokouksia, joten Pohjoismaiset musiikkipäivät toimivat myös säveltäjien kollegiaalisena tapaamisfoorumina.

Vuoden 2013 festivaalin teemana on Parallel Societies – rinnakkaiset yhteiskunnat: Miten uudet virtaukset vaikuttavat perinteiseen musiikkielämään? Mikä on sinfonisen konsertin ja elektronisen musiikin klubi-illan todellinen välimatka suhteessa vaikkapa populaarikulttuuriin? Mikä on kansallisromanttisen musiikkikäsityksen paikka silloin, kun kulttuurialalta vaaditaan yhä enemmän liikemaailman kaltaista toimintaa?

Rinnakkaiset yhteiskunnat -teema näkyy Pohjoismaisilla musiikkipäivillä kolmen taiteellisen johtajan suunnittelemissa konserttisarjoissa. Festivaalin ohjelmisto jakaantuu kolmeen eri konserttityyppiin: orkesteri- ja kuorokonsertit, kamarimusiikkikonsertit sekä elektronisen ja elektroakustisen musiikin klubikonsertit. Konserttipaikkoja ovat Musiikkitalon salit, Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekadun konserttisali, Temppeliaukion kirkko sekä Kultuuritehdas Korjaamo. Festivaalin ohjelmaan kuuluu pohjoismaisiin perinnetarinoihin perustuvien musiikkisatujen kantaesityksiä, nuorten solistien konsertti sekä ääni-installaatioita.


Esiintyjät kansainvälistä huippua

Vuoden 2013 festivaalin ohjelmiston on suunnitellut taiteellinen johtokolmikko kapellimestari Nils Schweckendiek, kitaristi Petri Kumela ja säveltäjä Sami Klemola. Esitettävät teokset on poimittu call for scores -menetelmällä, eli pohjoismaisten säveltäjäyhdistysten jäsenet ovat esittäneet kriteerit täyttäviä teoksiaan esitettäväksi, näistä ehdotuksista taiteellinen johto on valinnut teemaan parhaiten sopivat sekä luonut niistä kiinnostavat konserttikokonaisuudet.

Ja kiinnostavaa kuultavaa ja koettavaa todellakin on tiedossa: viiden festivaalipäivän aikana esitetään yhteensä 77 teosta 74 säveltäjältä, 16 konsertissa seitsemässä eri konserttipaikassa. Kansainvälistä huippuosaamista on tarjolla myös esiintyjien muodossa: Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Lapin kamariorkesteri sekä Helsingin kamarikuoro ottavat kukin paikkansa orkesterikonserteissa, johtajina muun muassa kansainväliset virtuoosit Baldur Brönnimann ja Kaspars Putniņš.

Kamarimusisointiin osallistuvat kotimaiset huippunimet kuten Uusinta-kamariyhtye, Tempera-kvartetti ja The Golden Horns sekä joukko eturivin kamarimuusikoita. Konserteissa kuullaan teoksia kauniin soivasta aggressiiviseen sahaukseen ja kokoonpanot vaihtelevat sooloklavikordista kahteen eri vireessä soivaan jousikvartettiin.

Klubi-iltojen kiinnostavasta tarjonnasta voi nostaa esiin Erkki Kurenniemen rakentamilla syntetisaattoreilla esiintyvän DIMI trion, elektronimusiikkiduo Pink Twinsin ja elektronisen improvisaation taitajan Tomutontun. Lisäksi harvinaisia teoksia on tarjolla muun muassa musisoivan höyrykoneen esittämänä. Klubi-iltojen house-bändinä esiintyy elektroakustiseen musiikkiin erikoistunut defunensemble.

125-vuotiasta festivaalia juhlistetaan entistä monipuolisemmalla kattauksella uusinta pohjoismaista musiikkia. Tule ja löydä oma suosikkisi – ihastu rohkeasti uusimpaan!

Tervetuloa Pohjoismaisille musiikkipäiville!


Lehdistötiedote 9.10.2013:

Pohjoismaiset musiikkipäivät tarjoavat nykymusiikkia 12 konsertissa, neljällä klubikeikalla ja kahdessa galleriassa.
 
Tänä vuonna 125 vuotta täyttävä Pohjoismaiset musiikkipäivät -festivaali alkaa tiistaina 15. lokakuuta Helsingissä. Vuodesta 1888 järjestetyn festivaalin merkkivuotta juhlistetaan monipuolisella nykymusiikin konserttitarjonnalla, jonka festivaalin kolme taiteellista johtajaa, kapellimestari Nils Schweckendiek, kitaristi Petri Kumela ja säveltäjä Sami Klemola, ovat valinneet. Festivaali tarjoaa kolme rinnakkaista konserttisarjaa, joissa esitetään nykymusiikkia orkesteri-, kuoro- ja kamarimusiikkikonserteissa sekä elektroakustisen musiikin klubilla Korjaamon vintillä. Tämän lisäksi Galleria Huuto Jätkäsaaressa ja Galleria Akusmatassa ­on esillä ääni-­installaatioita sommiteltuina yhdessä maalauksien ja veistosten kanssa.

Orkesterikonserttien sarjassa esiintyy Suomen huippuorkestereita, kuten Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta ja Lapin Kamariorkesteri, sekä Helsingin kamarikuoro. Kapellimestari- ja solistiniminä esiintyvät maailmanluokan tähdet mezzosopraano Virpi Räisänen, viulusti Peter Herresthal, kitaristi Ismo Eskelinen sekä kapellimestarit Baldur BrönnimannKaspars Putniņš ja John Storgårds. Kamarimusiikkisarjan esiintyjiä ovat mm. Uusinta-kamariyhtye, Tempera-kvartetti, The Golden Horns sekä joukko eturivin kamarimuusikoita. Tämän lisäksi klubi-illoissa kuullaan musiikinlajien raja-aitoja ylittäviä elektronisen musiikin teoksia, improvisaatiota, vintage-syntetisaattoreita sekä soivaa höyrykonetta. Klubi-iltojen house-bändinä esiintyy elektroakustiseen musiikkiin erikoistunut defunensemble. ”Klubiohjelmat hyrräävät elektroakustisen ja kokeellisen musiikin eri genrejen ympärillä sekoittaen eritaustaisia tekijöitä ja esiintyjiä raikkaalla tavalla”, kertoo Klemola, klubi-iltojen taiteellinen johtaja. 

Festivaalin teema, Parallel Societies, viittaa nyky-yhteiskunnan heterogeenisuuteen sekä siihen, mitä yhteistä voidaan löytää eri kulttuurien ja ryhmien keskuudesta. “En voi taata, että jokainen kävijä tulee pitämään jokaisesta esitettävästä teoksesta, mutta kirjo on hyvin laaja ja keskustelunaiheita varmasti riittää”, toteaa orkesteri- ja kuorokonserttien taiteellinen johtaja Schweckendiek. Jo avajaiskonsertissa tiistaina Tapiola Sinfoniettan konsertissa Musiikkitalolla kuullaan valikoima eri tyylejä, kun esitetään viisi teosta kolmesta eri maasta, jotka kaikki käsittelevät elämän todellisuuksia omalla tavallaan. “Festivaali on hieno mahdollisuus kuulla, minkälaista musiikkia tällä hetkellä sävelletään Pohjoismaissa”, Schweckendiek jatkaa.

Yksi festivaalin kohokohdista on perjantaina 18. lokakuuta Musiikkitalon harjoitussalissa tapahtuva Anybody There? -konsertti, joka esitetään täysin pimeässä. “Pimentämällä sali yleisöltä suljetaan näköaisti, jolloin kuuloaisti herkistyy. Yleisö ei pysty ennakkoimaan mitä soitetaan ja mistä musiikki tulee. Tällä korvalla olen valinnut koko ohjelmiston”, kuvailee kamarikonserttien taiteellinen johtaja Kumela.